21. March 2017

Anguniakkat

Ataatsimeersuarnermi akuerineqanngtoq aana..

1 ILINNIARTITAANEQ

Inuttaasut nunaqavissut ilinniarneq siulliutinngikkaluarlugu, pisinnaasunik peqartillugu, ilinniarsimasunik pissarsineq ilungersunartillugu, pisinnaasunik tigusisarneq siuarsarneqarnissaa sulissutiginiarparput.
Suliffeqarfinni arlalinni sulisut ukiorpassuarni sulisimasunik sulisorqarpoq, qullersanik sulisussarsiortillugit qaangigaannarneqartarnunik.
Sulisut piginnaasanik naammattunik peqarunik atorfinitsinneqarnissaat sulissutiginiarpavut.

Nunatsinni ilinniartitaaneq allanngortariaqarpoq, innuttaasunut tulluarsarnerullugu. Ilinniartitaaneq ullutsini atugaasoq, nunanut allanut tulluarsarnermik aallaaveqarsimavoq. Sorlu kisianni nunani allani atorneqartarneri killeqartoq. Nunat allat ilinniartitaanermut suleqatigiinneq ilisimatusarfinnik tunngaveqarneruvoq. Inuussutissarsiornermulli ilinniarneq imatut pingaaruteqanngikkaluarluni.

Partii inuit sulissutiginiarpaa mesterlære periarfissatut eqqunneqarnissaa. Imaappoq, atuarnermut artorsarnerusunut periarfissatut pingaartillugu, atuarsinnaannginneq killiliinnginniassammat.

2 NUNAATILLIT

Qitiusumik nunanit allanit pisiarineqartartut annertoorujussuupput.
Nunatsinni nammineq uagutsinnut pilersortariaqarpugut, eqqussuineq annikillisalugu.

2.1 Islandtimi nunaatillit suleqatigiinnerat
Islandtimiut nutaatillit qanimut suleqatiginerulernissaannut sulissutiginiarparput, ilaatigut makku ataani allassimasunut.

2.2 Qitiusumik suleqatigiiffik
Nunaatillit qitiusumik suleqatigiiffissaannik pilersitsineranut suleqataarusuppugut.

2.3 naatitat
Nammineq pilersorsinnnaaneq siunertaralugu nunaatillit annertusarnissaat suliniutigivarput.
Assersuutigalugu kujataani naatitat Brugsenip pisiarineqarsinnaasut tamaasa pisiarisarpaat, 2015mi 32 tons missaanni. Brugsenip naatitani tunisartagaat 2%-tinnaapput.
Taamaammat nunaatillit naatitanik pilersuinerat annertusartariaqarput.

2.4 Nersussuit
Nersussuit eqqunneqartut ikilisarniarlugit, tuttullu atugaanera aamma killilerniarlugu, diskomi Qasigiannguit, Sisimiut, kangerlussuarlu eqqaani nunaatillit nersussuarnik ingerlatitsisut pilersinnissaat sulissutiginiarparput.

2.5 Kukkukuut
Kukkukuut manniit avataaniit eqqunneqartut aamma annertummata kukkuunik nunaatillit sineriak tamakkerlugu pilersinnissaat sulissutiginiarparput.
Greenland resources (Siunnersuisoqarfik namminersornerullutik oqartussat pilersitaat (Lars Emil)) misissornikuuvaat kukkukuutilinnut imminut akilersinnaaneranik. Akilersinnaalluarmat paasinikuuvaat, Danmarkimit eqqusukkat annertoorujussuummata.
Partii Inuit sulissutiginiarpaat nunatsinni kukkuujutillit pilersinneqarnissaat.

3 NAMMINERSORTUT

Namminersortut ingerlalluartillugit suliffissaqartitsipput, kisianni akileraartarneq ajornartorsiutaanerpaalluni. Suliffeqarfiit ukiut tamaasa matuunnartariaqartut 80%-taat akileraarnermut akiliinngitsornernikkut matuunnarneqartarput.
Sulissutiginiarparput namminersortunut atugassarititat pitsaanerunissaat, sorlu makku aqqutigalugit:
1) Akileraarnermut pisortaqarfik namminersortunut neqeroortassaaq akileraarnermut pikkorissarlugit.
2) Naatsorsuisunik pissarniarneranik ikiuineq
3)

3.1 Sarnaartorneq
Tupinnaannartumik sanaartornermut atortut nunat allaniit tikisinneqartarneri annertupput. Qangaamalli kalaallit qammagassiamik illuliorsimasarneri uterteqqitariarqarput, uagut nammineq sanaartornermut atortussavut, nammineq pigisavut atortariaqarpavut.

3.2 Kigutilerisut nakorsallu
Nunatsinni nakorsat, kigutilerisullu, kigutaasalerisut namminersortut amerliartornerat ilutigalugu sulissutiginiarparput naliginnaasungussasoq:
1) Namminersortumut kinaluuniit nakorsiarsinnaasammat,
2) Nakorsaq nakorsiartumik sullisinerat Naalakkersuisunik akilerneqartassapput, tapiissummik innuttaasumut atasumik.
3) Illoqarfinni tamani nakorsaqarfimmik pilersitsisoqarsinnaavoq.

4 AKILERAARNEQ

4.1 illoqarfinni

4.2 nunaqarfinni

5 NUNAQAVISSUUNEQ

Nunatsinni innuttaasut tunngaviusumik naammanngillat, aningaasat kaaviaarneri eqqarsaatigalugit, inuutissarsiornerlu aamma eqqarsaatigalugu.
Assersuutigalugu eqqumiitsuliortut inuussutigisinnaarpianngikkaat malunnarpoq.
Nunani assigiinngitsuni ilisimatuut misissueqqissarnerit ingerlassimapput, nunat inuttat qassit naammassanersut kaaviiaarluassappata. Inernerivaa nunat imal. nunaatillit 300.000 missaaniittariaqartut, kaaviiaartitsilluassappata.
Tassa sorlu assersuutigalu Island innuttaasut 300.000 missaaniipput ingerlalluarpasillutillu.

Partii Inuit sulissutiginiarpaa qallunaajunngikkaluanik innuttaasunngortitsinissaq. Assersuutigalugu nalliuttorsiorneq, oqaatsinik ilinniarusunneq, ataqqinninneq ataqatigiinnerlu aallaavigalugit kalaalinngorusuttoqarpat, takanna.

5.1 Allamiut nunasiniat
Sulissutigissavarput kalaalinngorsinaaneq. Tassa kalaaliunermut allagartartaartalissasut, allamiut nunasiniarlutik qinnuteqaraangamik.
Qinnuteqarsinnaasut piumasaqaateqartariaqarput, sorlu;
1) Kalaallit nunaat sullinniarpara
2) Kalaallit nunatut toqqarpara
3) Sulillunga ataatsimuussuterput sulissutiginiarpara
4) Oqaatsit pingaartissavakka
5)

Kommunit nutaanik innuttartaarunik piffissap aalajangersimasup iluani

6 OQAATSIT

Kalaallit kalaallisut oqaaseqarneri nunatsinni pingaarnerpaapput, pingaartinneqassallunilu.
Nunanit allanit tikittut kalaallisut oqaluttassapput, neqeroorfigineqarlutillu.

6.1 Inatsisartuni oqaatsit

Inatsisartuni oqaatsit kalaallisut aamma pingaarnerpaapput, kisianni ajornartorsiut una aaqqinniarlugu sulissutiginiarparput.
Qallunaatuinnaq siunnersuuteqartoqarsinnaapput, kisianni kalaallisuinnaq siunersuuteqartoqarsinnaanngilaq.
Sulissutiginiarparput kalaallisuinnarmik siunnersuuteqartoqarsinnaanissaa akuerineqartalissasoq.

7 NAPPARSIMAVEQARNEQ

Nunatsinni oqaluttuarisaanitsinni sumiuussuseq pingaartittarsimavarput, kisiannili ullutsinni napparsimaviit kommuneqarfinni qitiutillugit ataatsimoortillugit katersuunneqarneratigut, nunaqarfinni inoqarfinnilu ernisuttarneq anikilliartuinnavippoq. Naartusorpassuit nunartik qimallugu ernukkiartortinneqartarput.
kommunep tamakkiisumik ernisarneq sumiuussutsinnut sunniuteqartalersimanera allanngorniarparput.

8 KOMMUNIMI SULISUT IKIUISUNNGORTSILLUGIT

Kommunit immikkoortortaqarfiit amerlanerni innuttaasunik sullisinermik imaqarput.

8.1 Sullissivik.gl annertusarnissaa
Kommunit suliffissarsiorfinni sullissineq sulisunut ilungersunartoq nalunngilarput, iluarsiivigerusullugulu. Tassa suliffissaaleqisut aningaasanik qinuteqariartortarput suliffissarsiorfimmut. Sulisullu aalajangiinissamut akisussaafimmik annertuumik tunineqartarlutik.
Ilaatigut sulinngiffimmi kingunepiluutigineqartarluni sulisunik itigartitsisimasunik, sorlu itigartinneqartoq illoqarfimmi, pisinniarfimmi naapinneratigut.
Tamanna iluarsineqarnissaa sulissutiginiarparput.
Assersuut: Atuarnerup nalaani taapiissuteqarneq qitiusumik qinnutigineqartarpoq. Ilaatigut kommunemit siunnersuisumik ikiorneqarluni. Tassa imaalluni kommunemi sulisoq ikiortsiulluni – aalajangiisuunani. Sullitamut ikiuiguni, sullutanilu ajunnginnerusumik inoqatigiinnermik kinguneqassaaq.
Sulissutiginiarparput pisortanit qinnutiginiakkat tamarmik nunatsinni siammarlugit inissinneqartassasut, sorlu Tele Greenlandti normunik paasiniaavia 118, Qasigiannguani inissisimammat, ajunngilluinnartumillu ingerlalluni.

Taamatut inissinneqarsinnaasut arlaqarput, sorlu assersuutigalugit:
1) Aalisarnermut allagartaq
2) Akileraarutit
3)

9 KOMMUNET AGGORNERI

Qulaani tunngavigalugu aallaveqarluta takorloorparput kommunit aggorneri allanngortinneqarsinnaasut. Imminut akilersinnaanerusumik ingerlannissaat siunertaralugu.
Sumiiffinni ataasiinnaanngitsuni qullersat ungasillisimaneri kommunit ingerlanneranut innarluutaasimavoq. Qullersat toqqarlugit ornissinnaanagit assut innuttaasunut ajoqutaasimavoq.
Kommunit nutaamik aggorsinnaanerat sulissutiginiarparput.
Avannaata kommunia taavalu kommuneqarfik Sermersooq avinneqarnissaat sulissutigineqassaaq.

 

10 NUNANUT ALLANUT SULEQATISSAT

Nalunngisavut nunat allat naalagaaffinngorniarlutik suliallit suleqatiginiarlugit aalajangeqqavugut.
Nunat sorlu Skotland, Spaniap pigisaani aamma Baskit (Baskerne) allallu suleqatiginerani uagut naleqassutsinnnut aamma nukittuutaassammat neriulluarpugut.

Islandtimi aamma suleqatissarsiorniarluta aalajangersimavugut, Islandti naalagaaffinngorsimanertik uagutsinnut aamma ilinniutaasinnaagami.
Akuery’p ilisimatusarfiani professoreq aamma suleqatigissallugu aalajangernikuuvugut, tassaavoq Agust (atia August-mik oqaatigineqartarpoq).

10.1 Thule air base
Nunarput amerikarmiut sakkutooqarfianut nunaminertamik pilersuivoq, tamannalu akilerneqartarnersoq suli inissivinneqarnikuunngilaq. Tamanna aaqqinneqarnissaa sulissutiginiarparput.
Qaanaami innuttaasut ulluinnarni ajunngitsorsiassaanik tunineqartarnissaat aamma sulisutiginiarparput.

Thule Airbase aqunnera Greenland contractors aqqutigalugu nunarput piginneqatigiissut ilutigalugu peqataavoq. Kisianni pissutsinnut malinnaatinneqannginnerput suaarutigisariaqarparput. Tassa kalaallit Thule Airbasemi sulisut assut killeqarput.
Qallunat amerlanerussuteqangaatsiarput, kalaallinut pissusipalaaqarlutik. Tamanna aamma PI aaqqinniarnissaannut suleqataaniarpoq.

Greenland contractors Københavnimit ingerlanneqarpoq, tamanna allanngortariaqarpoq, nunatsinnut nuutsillugu.

10.2 Amerikkarmiut
Amerikkami periarfissat amerlapput, aamma ussernartut amerlallutik, kisianni pingaarnerusumik tuniniaaffittut aalisakkanik, imermik gallerullu inneranik periarfissat annertupput.
Illua tungaatigut nioqqutissanik niuerniarfigissallugu akinik unammillersinnaanera atorluarusuppavut, tassami amerikkarmiut 300 millioniugamik, ataatsimoorlutik rabatsersinnaasaat Danmark naleqqiullugu annertunerujussuugami, uagutsinnut akitigut iluanaarfiunissaa qularnanngilaq.
Sorsunnersuup aappaata nalaani amerikkarmiullu niueqatigiinnikkut suleqatigiinneq aallarteqqinniarparput. Taava aamma usa-mi bankimi konto mik ammaasinnaaneq, ajornaannerusumik angalasinnaaneq sulissutigissarvarput.
Islandtimiullu niueqatigiinneq assinganik aamma amerikkarmiut niueqatiginiarnissaa annertusartariaqarpoq.
Oecd ukiut arlallit qaangiummata misissorsimavaat Danmarki marloriaammik akisunerusoq, Amerikarmiut naleqqiullugit. Index malillugu usa 75% taavalu Danmark 134 %.
Taamaammat innuttaasunut nerisanut, sanaartornermut il. Il. Amerikkami niuerniarunik sipaarfissat annertoorujussuupput.
Uani aamma eqqarsaatigineqartariaqarpoq, sorsunnersuup aappaata nalaani Danmark ukiuni 7ni Tyskinik tigugarneqarnerani Nunarput nammineerpoq, ukiuni taakkunani, Amerikkarmiut niueqatigialugit. Taamani akiliutaasimavoq Ivittuuni aatsitassat.

11 NALAAGAAFFINNGORNEQ

Partiitut isumaqarpugut sukkanerpaamik naalagaaffinngortariaqartugut.
Meeqqat alligaangata angajoqqaanit qimaguttarneri, inersimasuaranngorneri uagutsinnut assersuutigerusunnarpoq.
Tassami inersimasuaranngorluni qanorluunniit nammineq initaarsimagaluaraanni, angajoqqaanit ikiortinngitsoornavianngillat. Aningaasakillioraangata. Kørekortitaarniarpata, ilinniarfimmini atuarnermut atatillugu angalaniaraangata, tapertarpavut.
Illoqarfimmiiginnaraangata ukiuni arlalinni angerlarlutik inersimasuarattavut angerlarlutik neriartortarlutillu errotanik nassarlutik neriartortarput, tukkullattaarlutillu.

Uagut taamatut naalagaaffinngorniarnerput isigaarput. Kalaallit nunaat inersimasuarannguatut isigisassaavoq. Ukiuni makkunani nunap kaaviaartiaa 12 milliartit pallipaat. Uagut nammineq 2/3-ia pilersorparput, taava 1/3-ia bloktilskudiulluni, tassa 3.2 milliard.

Isumaqarpugut, islandtermiut malillugit akisussaaffik tiguvitsillugu namminiilivikkutta naalagaaffinngorluta, aatsaat inoqaterpassuavut eqeerlutik suleqataalissasut.
Inuiaasugut tamatta atorfissaqalissaagut.

 

 

12 DANMARK

12.1 Kunngikkormiut
Kunngikkormiut kalaallinik ataqqineqartarput.

12.2 sinnerluta kiinneraangat
Danmarkimi Statsministeri Lars Løkke Rasmussen ataasiaannarnani avammut kiinnerniarnermini, nunarput ilanngullugu oqaaseqartarsimavoq, kisiannilu ilanngunneqartarnata, tamanna allanngortariaqarpoq. Kiinnernerini tamani pinngitsoornata ilaatinneqartarnissarput sulissutiginiarparput. Ingammik silaannap kissatsikkiartornerani nunarput sammineqaraluttuinnassammat.

Nunanit allanit tikeraartoqartillugu, ataasinnguamilluunniit Danmarkip Statsministeria siuttuunissaa akuerineqarsinnaanngilaq. Tamanna allanngortariaqarpoq.

12.3 Danmarkimi kalaallit
Qallunaat kalaallit Danmarkimi najugallit ajornartorsiuteqartut ikiorseneqarnissaat sulissutiginiarparput