22. March 2017

Malittarisassat

Partii Inuit

Inuusaatsimik inuiannik nunamillu aqutsineq pillugit politikkikkut suliniaqatigiiffik Partiimik pilersitsilluni ataatsimeersuarneq.

Tunngaviusumik nassuiaat Inuiaat issittumi inuusut aallaqqaataaniilli imminnut taagorsimapput inuit. Inuit ukiorparujussuarni nunarsuarmi pinngortitarsuarmilu inuuffigiuminaatsorsuarmi inuuginnarsinnaajumallutik silaqassusertik eqqortoq atorlugu tuulluussartuarsimapput asuliinnaanngitsumik siunertaqarlutik; namminerlu isumaliullaqqissutsimikkut pisinnaasatik aallaavingalugit imminnut tatigilluinnarlutik inuusinnaasimapput.

Inuit ilisimavaat pinngortitarsuup uumasuisalu imminnut ataqatigiilluinnartuunerat, qanorlu mianernartiginerat paareqqissaagassaasoq.

Taamaattumik Inuit tassaapput nunaminnut sorlaqartut, anersakkut isumaliortaatsikkullu siulimik imminnut ataqqinerannit tatiginerannillu aallaaveqartumit. Inuit ilikkarlugulu ilisimalersimavaat nunarsuaq manna najoruminaassinnaasorsuungaluarluni paasillugu paaralugulu najoraanni inunnut naammattorsuarmik pissaqartitsisoq tunniussassaqartorlu pitsaasumik. Tamannalu patsisaavoq ullumikkut inughuarnik iinnik Kalaallinillu taajulersimasugut suli maani nunami najugaqarnitsinni. Inuk siulersuatta tassaatippaat piussuseq qamani inuttarisatta uumasunut pinngortitarsuarmullu allaanerussutaa tamarmiusoq qamannga akisuttoq. Allatut oqaatigalugu piussuseq tamarmiusoq qamani ilorpiatta akisunnera. Kinaassuseq tamanna tassaavoq tusarnaarlugulu paarisassarput, inuup pinngortitarsuullu imminnut tarrarsoqatigiinnerattut erlinnassuseqartoq.

Taamaattumik sakkortuallaamik allanngoriartornermut, pissaaneqarniunnermut, akerleriinnerujussuarmullu allangortitserusulluta Politikkikkut suliniaqatigiiffimmik ataatsimoorfiunerusinnaasumik pilersitsiumavugut.

Imai

§.1 Politikkikkut suliniaqatigiiffiup aqqa
§.2 Politikkikkut suliniaqatigiiffiup siunertai
§.3 Politikkikkut anguniakkat agguataarneri
§.4 Politikkikkut suliniaqatigiiffimmi ilaasortaaneq
§.5 Ataatsimeersuarnermi malittarisassat
§.6 Ataatsimeersuarnermi peqataasut
§.7 Ataatsimeersuarnerup ingerlanissaa
§.8 Immikkut ittumik ataatsimeersuartoqassatillugu malittarisassat
§9 Malittarisassat allanngortinneqarnerini malittarisassat §.10 Siulersuisoqarneq
§.11Qinikkatut sulinermi kiisalu suleqatigiisitaliani sulinermi malitassaq
§.12 Aningaasaqarnikkut ingerlatsinermi
§.13 Partii Inuit atorunnaarsinneqassappat iliuusissat
§.14 Malittarisassat atuuttussanngortinneqarneri

Politikkikkut suliniaqatigiiffiup aqqa:

§. 1 Politikkikkut suliniaqatigiiffik ateqarpoq “Partii Inuit”

Imm. 2 Partii inuit politikkikkut suliniaqatigiiffiuvoq Kalaallit Nunaat tamakkerlugu naalakkersuinikkut aqutsinermi tamat oqartussaaqataanerannik aammalu kiffaanngissuseqarluni isummersinnaatitaanermik toqqammavilik.

Imm. 3 Partii inuit Nuna tamakkerlugu qitiusumik Nuummi angerlarsimaffeqarpoq uani: Postbox: 3900 Nuuk – Kalaallit Nunaat Mail: Fax: Peqatigitillugu suliniaqatigiiffik immikkoortortaqarfeqarnissaminut akuerisaavoq, nunatsinni sumiiffinnilu tamani immikkoortortaqarfeqarsinnaalluni.

Imm: 4 Partii inuit kikkunnilluunniit ilaasortaaffigineqarsinnaavoq, Kalaallit Nunatsinni innuttaassusilittut akuerisaasimasuni, partiilli aqqa ilaasortap namminerminut tunngasunut atussanngilaa siulersuisunut, qinikkatulluunniit pisinnaatinneqarsimanngikkuni.

Politikkikkut suliniaqatigiiffiup siunertai:

§.2 Inuiaat Kalaallit Nunarpullu Parti Inuit siunertaraa Kalaallit Nunaanni politikkikkut aqutsinermi inuit kiffaanngissuseqarlutik oqartussaaqataanerat ersarissassallugu atuutsissallugulu, tassa inuit Kalaallit sumiiffimminni illoqarfimmi imaluunniit nunaqarfimmi inuuneqaannarsinnaanissaminnik najukkaminnilu ineriartortitsinermi peqataatinneqarlutik illersorneqartuarnissaat pingaartillugu. Partii Inuit anguniagaraa Kalaallit Nunatta nammineerluni naalagaaffinngornissaa, taamaattumik nunap tunngaviusumik namminerisamik inatsiseqalernissaa pingaarnertut suliarineqassaaq.

Aammalu inuiattut nunatullu ineriartortutut nunarsuarmioqataanermi naalagaaffiit akornanni nammineerluni pingaartitat toqqammavingalugit sutigut tamatigut illersorneqarsinnaasumik ilinniartitaanikkut, inuussutissarsiornikkut aningaasarsiornikkullu pisinnaatitaafeqarnerup ingerlatinnissaa qulakkeersimaniassallugu.

Imm. 2. Nuna inumminit nammineq aqunneqassasoq naalakkersuinermi aammalu inatsisartoqarnermi kalaallisut oqaatsivut toqqammavingalugit, matumanilu innuttaasunut tunngassuteqartuni pisortaqarfinni inuiannik sullissinermi taamatuttaaq aqutsineq ingerlanneqassasoq qulakkeersimanissallugu.
Ersarissisimatissalugulu immitsinnut salliulluta pingaartillutalu inissisimasarnissaq ineriartortitsinermi aammalu akisussaaffilersuinermi.

Imm. 3 Ersarissisimatinniassallugu Issittumi naalagaaffeqarneq pillugu inuiaat Kalaallit ataatsimoorussaminnik isummersimanissaat, tamannalu toqqammavingalugu naalakkersuinikkut sulineq aqutsinerlu ingerlanneqassasoq.

Imm. 4 Nunatut namminersortutut aammalu naalagaaffittut inissisimanermi nammineq pingaartitat toqqammavingalugit naalakkersuineq ingerlanneqassasoq, matumani nunarsuarmioqatigiinnik suleqateqarneq eqqarsaatingalugu.

Imm. 4a Siunertaq pingaarutilik tassaavoq: ineriartornermi nunaqavissut tassa nunaqaqqaartuusut toqqissisimasumik inuuneqarnissaat tamatigut qulakkeersimaneqarluni ingerlatsisoqassasoq, aammalu nunarsuarmioqatigiinni toqqissisimaqatigiinnissaq pingaarnerutillugu nunatsinni ineriartortitsisoqassasoq. Matumani Nunatsinni aningaasarsiornikkut Nunat assigiinngitsut akornanni pissaanermik atornerluiffiunngitsumik suleqatigiittoqartarnissaa tamatigut qulakkeersimatinneqartaqqullugu.

Imm. 4b Issittoq sakkulersuuffiunngitsoq aammalu sakkussianik atuiffiunngitsoq nunarsuarmioqatigiinnik ataqqineqartoq pilersissimassallugu, neriuuteqarnermik inuttullu suminngaanneersuungaluaraanniluunniit inoqatinik allanik ataatsimooqatigiiffiusinnaasoq pilersissimassallugu.

Politikkikkut anguniakkat agguataarneri:

§. 3 Nunarput Kalaallit Nunaat pillugu politikki Tunngaviusumik Nunarput Kalaallit Nunaat tassaavoq;- tamakkiisumik inumminit nammineq najorneqartoq oqartussaaffigineqartorlu pisuussutit uumassusillit aammalu pisuussutit uumaatsut tassaniittut tamaasa pillugit.

Nunatsinni kikkulluunniit inooqataanissamut tikilluaqqusaapput tamakkiisumik kiffaanngissuseqarlutik inuiaat Kalaallit ataatsimoorussaminnik piumasaqaataasa iluini.

Nunarput Kalaallit Nunaat tassaassaaq nuna eqqissisimanerup ilisarnaataa sakkulersuuffiunngitsoq aammalu sakkussianik ineriartortitsiviunngitsoq.

Nunarput Kalaallit Nunaat tassaassaaq inuit tamarmik naligiimmik inooqatigiiffiat aammalu pinngortitap uumasut inuillu oqimaaqatigiissumik piuffigisaat.

Nunarput Kalaallit Nunaat tassaassaaq tamakkiisumik inumminit aaqqissuussaallunilu ilusilersugaasoq inuusaatsikkut naalakkersuinikkullu aqutsinermi.

Nunami sineriassuatsinni inuit inuuffigisaannit pinngitsaalillugit nuussorneqassanngillat aammalu periarfissatigut pisinnaatitaaffitsigullu sanngiillisarneqassanngillat, kisiannili sumiiffinniittut tamarmik nukittorsarneqassapput inuuneq kajungerisartik aallutiinnarsinnaaqqullugu. Nunami tamarmi inuunermut tunngasut tamarmik tamatigut assigiissuunissaat pisariaqanngillat. Nuna tamakkerluni inuussutissarsiornikkut aningaasarsiornikkullu ineriartortuussaaq sumiiffinni naleqartitat aallaavingalugit. Inuunerup, inooqataanerup susassareqatigiinnerullu aqqani inuit tamarmik pisinnaatitaaffimmikkut illersorneqassapput matumani inunnik isumaginninnikkut meeraaqqaniik utoqqarsuarnut toqqissisimasumik inuunerup ingerlatinneqarnissaanut qulakkeerinnissimanikkut.

Naggueqatigiit inuit pillugit politikki Naggueqatigiit Inuit tassaavugut maanna nunanut naalagaaffinnut sisamanut siammarsimalluta inuusugut. Nalaagaaffinni Rusland Amerika Canada aamma Danmark. Naak suli naalagaaffit taaneqartut ataanni ullumikkut oqartussaassuseq tigummineqaraluartoq aammalu naalakkersuinikkut assigiinngitsunik inatsisilersuisoqarsimagaluartoq, pisariaqarpoq Naggueqatigiittut attaveqaqatigiittarnerput aammalu (kattuffeqarnerput ICC eqqarsaatingalugu) aalluttuarnissaa nukittorsartuarnissaalu qularnaarsimajuassallugu. Tamanna ingerlattuartariaqarparput issittumi naalagaaffissuartut inissisimalernissarput angutserlugu.

Nunat sanilerisat pillugit politikki Nunat sanilerisagut Island aammalu Canada pillugit politikkikkut sulinermi ullumikkornit nukiit annertunerujussuit atorneqartariaqarput ataqatigiisinniarneqarlutillu suleqatigiinnerup pitsaanerpaaffissaanut. Tamanna pingaartumik niueqatigiinnikkut, (nioqqutissanik inuussutissanillu) angallannikkut suleqatigiinnermi, pisuussutinik atuinikkut, imartanik, silaannakkut nunamillu nakkutilliineq eqqarsaatingalugu aammalu assartuinermi pitsaanerpaamik suleqatigiiffeqalernissaq siunertaralugu. Tamakku saniatigut innuttaasunik sullissinikkut soorlu peqqinnissaqarneq inunnillu isumaginninnermi aammalu pinerluuteqarsimasunut isertitsiveqarnikkut minnerunngitsumillu sulisoqarnikkut ineriartortitsinermi suleqatigiissutissat aallartisarneqassapput. Aammalu sanaartornikkut, nunalerinermi, aqquserniornermi avatangiisinillu ineriartortitsinermi suleqatigiissutissat minnerunngitsumillu ilinniartitaanikkut ineriartortitsineq aallunneqassallutik. Tamakku pillugit nalaagaaffiit sanileriittut parlamentariskiusumik qinikkatigut suleqatigiiffeqalernissaat anguniarneqassaaq.

Naalagaaffeqatigiinneq pillugu politikki Oqaaseq ”Naalagaaffeqatigiinneq” tassaanngilaq naalagaaffiit kattuteqqasut. Naalagaaffik ataasiinnaavoq, tassaavorlu Kunngip naalagaaffia Danmark. Taamaattumik oqaaseq naalagaaffeqatigiinneq tassaavoq politikkikkut aqutsinermi kusassaat kusanaattoq piaarnerpaamik atorunnaarsinneqartariaqartoq.

Taamaattoq Naalagaaffeqatigiinnerup aqqani Danmark minnerpaamik Kalaallit Nunatsinnut nassuiaateqartariaqarpoq nunatta atorneqarneranut tunngassuteqartunik tamanik, Qallunaat Nunaanata Danmarkip aningaasanngorlugu nalilinnik qanoq ingerlatsinerup sunniuteqartarneranut tunngasunik.

Ilaatigut Kalaallit Nunaanni nunatat atorneqarnerannut makkununnga, sumiluunniit nunaminertanut atuinermi isumaqatigiissutinut, silaannakkut angallannermi isumaqatigiissutinut, Amerikamiut sakkutooqarfeqarnerinut tunngasunik isumaqatigiissutinut, sermersuaq pillugu ilisimatusarnikkut isumaqatigiissutinut, Imartat killeqarfiisigut, immallu naqqanut atatillugu isumaqatigiissutinut, Pituffik Mestersvig ilaalu ilanngullugit atuinermut tunngasutigut, aammalu Nioqqutisanik pisiniartarnermut niueqatigiinnermullu tunngasutigut minnerunngitsumillu aatsitassat pillugit annissuisimanermut tunngasunik tamanik.

Naalagaaffik Danmark siunissami suleqatigiuarnissaa pisariaqartutigut ingerlatiinnarneqartariaqarpoq, aammalu assigiinngitsutigut Kalaallit Nunaata Danmarkimut ikiorsiissuteqartarnissaa pisariaqarumaarpoq.

Nunat naalagaaffiit allat pillugit politikki Nunarput maannamut annertuumik nunanut allanut tunngassuteqartut pillugit naalagaaffeqatigiinnerup aqqani mattusimaneqarpoq. Maanna Nunarsuarmioqatigiit ineriartornerisa ilutigisaanik aatsitassat atorlugit sanaartonermi pisariaqartitsineq annertusingaluttuinnartoq peqqutigalugu nunatta pisuussutai aatsitassat qaqutigoortut allallu peqqutigalugit naalagaaffissuit soorlu Asia-miittut allallu toqqaannartumik nunatsinnut soqutiginninnerat annertooq annertusingaluttuinnartussarlu, silatusaartumik peqqissaartumillu ammariartornermi ingerlanneqartariaqarpoq. Imaanngimmat aatsitassat kisimik pineqartut, kisiannili sorpassuarnik ulluinnarni inuunermut tunngassuteqartunik nassataqartussaq pillugu. Naalagaaffinnik allanik suleqateqarneq inuiattut pisinnaatitaaffitta soorlu inuusaaserput piniagassanik atuisaaserput allatigullu pinngortitamut paasinnittaaserput aallaavingalugu ataqqineqarluta ineriartornissarput nukittorsarneqarluni ingerlanneqartariaqartoq qitiusariaqarpoq. Ilaatigut nunatta pisuussutaanik tunisassiornikkut ineriartortitsinermi, takornariaqarnikkut ineriartortitsinermi aammalu niuernikkut suleqatigiiffeqarnerup ineriartortinneqarneranut minnerunngitsumillu ilinniartitaanikkut ilisimatusarnikkullu peqqissumik isumaliortaaseqartumik qitiusumik suleqatigiiffeqarsinnaanermut ineriartortitsinermik malitseqartumik Naalagaaffiit oqaloqatigineqartassapput Nunarsuup sakkulersuuffiunngitsup anersaavanik piumasaqarluta.

EU pillugu politikki Kalaallit Nunatta EU-mik suleqateqartarnera nalilersoqqinneqartariaqarpoq, ullumikkorniillu annerungaartumik tamanna piumasaqaatitalinnik imaqartariaqarluni. Anguniarneqartariaqarpoq niuernikkut aaqqissuusseqqinnermik pisariaqartitsineq qaqilerneqassasoq, tamatumani ilaatigut nunatta imartaanit aalisakkanik tunisassianillu imartatsinneersunik sukkanerusumik toqqaannarnerusumillu suli nutaajutillugit assartuisarnissamut tunngasutigut nutarterinissaq.

Aammalu piniartut pisaannit soorlu puisit, tuttut umimmaat assigisaasalu amiinik, aammalu arferit puisillu neqaannik tunisassiornerup ineriartortinneqarnissaannut isumaqatigiissusiornissanik.

Naalagaaffit Peqatigiit pillugit politikki (FN) Nunatta nunatut, inuiattullu ikittunnguugaluarluta Naalagaafffiit Peqatigiit Sorsunnersuaqaqqinnginnissaa pillugu Naalagaaffiit Kattuffissuannut (FN)-mut qanimut peqataajuarnissaa qulakkeersimajuarneqartariaqarpoq, tamannalu ullumikkornit annertunerungaartumik ineriartorteqqinneqassasoq sulissutigineqartariaqarpoq.

FN aqqutingalugu nunatta nunatut illersorneqarsinnaanera anguniarneqartariaqarpoq, ilaatigut imartanik nunamillu nakkutilliinermi suleqatigiinneq sakkulersuuffiunngitsoq aqqutingalugu. FN aqqutingalugu issittup sutigulluunniit sakkussiatigut ineriartortitsivigineqannginnissaa anguniarneqartariaqarpoq, ilaatigut sakkutooqarfeqartariaqarnermik isiginnittariaatsip allanngortikkiartuaartariaqarneranut tunngasutigut anguniagaqarnikkut.
Ilanngullugulu pingaartumik nunani sanngiinnerusuni aammalumi naalagaaffiit akornanni aatsitassarsiornermi uuliasiornermi pinnersaasiassanillu, imaluunniit aatsitassanik piiaanermi aammalu uuliamik qalluinermi pinnersaasiassanillu piaanermi pissaanermik atornerluisarnerup akiorniarneqarnissaanut pitsaanerpaamik illersoneqarsinnaaneq pillugu qulakkeerinninnissamut nalaagaaffiit isumaqatigiissuteqarnissaannik nunarput oqariartuuteqartariaqarpoq.

Nunarsuarmioqataaneq pillugu anguniakkat

Nunarput nunarsuamioqataaneq pillugu qitiulluinnartumik inissikkiartulersinnaanera periarfissaqarpoq pitsaalluinnartumik. Tamanna pisinnaavoq taamaallaat nammineerluta Kalaallisut inuiaassuserput toqqammavingalugu naalagaaffinngornitsigut. Tamanna peqquteqarpoq kinaassutsimik isumaliortaatsimik, aammalu pinngortitamut, uumasunut inunnullu isiginnittaatsimik tamakkiisumik isumaliortaaseqaratta, nunarsuullu qiterpasissortaani inissisimasuulluta.
Tamannaannaanngilaq. Peqqutit pingaaruteqarluinnartut tassaapput nammineq isumaqatigiinniutigisinnaagatsigu Nunarput qanoq katersuuffigineqassasoq.

Nunarsuarmioqatigiinneq tassaavoq inuiassuit nunanut immikkoortitsersimasut piorsarsimassutikkut assigiinngissitaartuunermikkut inuunerup suussusaanik timikkut tarnikkut isumaliortaatsikkullu ataasiuleriartornermit tunngaveqartumik ineriartorneq, aammalu piussutsimut pinngortitamullu paasinninnerup oqimaaqatigiisikkiartuaarnerannik inuit ataasiakkaarlutik ineriartornissaminnut periarfissarisaat, tamatumunngalu akisussaaqataanermik pisussaaffeqarneq. Inuiassuit pisariaqartitaat tassaavoq;-nunarsuarmioqatigiinneq ineriartorfiusoq, teknikkikkut aammalu anersaakkut piussutsip tigussaasup tigussaanngitsullu akornanni ilisimasanik atuineq sunaanersoq ilinniassallugu, aammalu tamatuma aporaaffiujunnaarnissaat suleqatigiiffigissallugu.
Tamanna aningaasarsiornermut tunngavallaarani inuup pissusaanut paasiuminaatsunut tunngasuuneruvoq, ilaatigut inunnik isumaginninnermi ajornartorsiutinut aammalu pinerluttarnermut tunngasutigut minnerunngitsumillu timikkut tarnikkullu nakorsaatinik katsorsaasarnerup akisuup allanngortikkiartuaaneqarnissaanut tunnganerulluni.
Imaappoq inuiassuit inooqatigiinnerminni pisariaqanngitsunik nakorsarneqarlutillu katsorsarneqartariaqarnerinut tunngasuuvoq.

Tamakku saniatigut silaannarmik, nunamik, immamik, imermik neqimillu paarsinerup qanoq ingerlanneqarnissaanik isumaqatigiissuteqartoqarnissaa anguniagassaavoq annertooq.

Ataatsimut eqikkarlugu oqaatigissagaanni piffissaq utertutut ippoq inuit nunap inoqqaavisa qangarsuaaniilli ilisimariigaat qanoq paasineqarlutillu ingerlanneqartariaqarnerinut tunngassuteqarpoq.
Tassa siulitta nigalik pillugu silaqassutsip ataqatigiissuunissaanik uatsinnut ingerlateqqusaat.

Politikkikkut suliniaqatigiiffimmi ilaasortaaneq:

§. 4 Kikkulluunniit Politikkikkut suliniaqatigiiffimmut ilaasortaasinnaapput, suliniaqatigiiffiup siunertaanut anguniagaanullu assortuutinngittunik naapertuuttumilli isumaqataasut.

Imm. 2 Kinaluunniit tapersersuisutut ilaasortaasinnaavoq, sukkulluunniit oqaaseqarsinnaalluni siunnersuuteqarsinnaallunilu, aalajangersaaqataasinnaananili.

Imm.3 Kinaluunniit politikkikkut suliniaqatigiiffik aqqutigalugu inuiaat qinersinerannut ilaasortatut sassarsinnaavoq, ilaasortatut nalunaarsorneqarsimaguni. Tamannilu pisinnaavoq siulersuisunit akuersisoqareersimatillugu.

Atatsimeersuarnermi malittarisassat:

§.5 Ataatsimeersuarneq Partii Inuit qullerpaartaraa.

Imm.2 Partii Inuit ukiut marlukkaarlugit ataatsimeersuartassaaq, tamatigullu aalajangersimasumik ataatsimeersuarneq qulequtaqartassalluni.

Imm.3 Ataatsimeersuarnermut oqaluuserisassatut, imaluunniit malittarisassanut allannguutissatut siunnersuutit allakkatigut tunniunneqareersimassapput ullunik 40-nik sioqqutsilluni. Tamannalu pisinnaavoq allakkatigut imaluunniit e-mail-kut tunniussisoqarneratigut.

Imm.4 Ataatsimeersuartoqassatillugu oqaluuserisassatut siunnersuutit siulersuisunit akuersissutigineqarsimasut ilaasortatut ataatsimeersuarnermi peqataasussanut allakkatigut tunniunneqareersimassapput ataatsimeersuarnissaq ullunik 30-nik sioqqutsisumik.

Ataatsimeersuarnermi peqataasut

§.6 Ataatsimeersuarnermut peqataasinnaasut tassaapput, Partii Inuit ilaasortatut lnalunaarsorsimasut, immikkoortortaqarfittut illoqarfinni nunaqarfinniluunniit ingerlasut.

Imm.2 Ataatsimeersuarnermi aaliangersaaqataasinnaasutut peqataasinnaasut ataatsimeersuarnermi kingulliusumi aaliangerneqatassapput, politikkikkut suliniaqatigiiffiup ilaasortaqassusaa naapertorlugu.

Imm.3 Ataatsimeersuarnermi avataaniik alaatsinaattunik peqataasoqarsinnaavoq, alajangeeqataasinaanatilli.

Imm.4 Ataatsimeersuarnermi inuk taaseqataasinnaasutut peqataasoq taasisinnaanermik ataatsimik neleqartassaaq.

Ataatsimeersuarnerup ingerlanissaa:

§.7 Ataatsimeersuarnerup ammarneqarnera Ataatsimeersuarnerup ingelanissaata akuersissutigineqarnera Taaseqataasinnaallutik peqataasut akuersissutigineqarnerat Ataatsimersuarnermi aqutsisussamik toqqaaneq Ataatsimeersuarnerup imaqarniliortussaanik toqqaaneq Partii inuit siulersuisuunerisa nalunaarutaat siulittaasumit saqqummiunneqarnera Immikkoortortaqarfiit nalunaarutaat oqaatigiumasaallu Aningaasaqarnikkut naatsorsuutit kukkunersiorneqarsimasut saqqummiunneqarnerat Oqaluuserisassatut siunnersuutit saqqummiunneqarneri oqaluuserineqarnerilu Qinigaaffimmi tullermi suliniutissatut aaliangersakkat Ilaasortaanermut akiliutit aaliangersarneqarneri Malittarisassanut allannguutissatut siunnersuutit- oqaluuserineri aaliangersaavigineqarnerilu Siulersuisussanik qinersineq Siulittaasumik qinersineq Siulittaasup tullianik siullermik qinersineq Siulittaasup tulliata aappaanik qinersineq Siulersuisunit ilaasortassanik sisamanik qinersineq. Qinersinerit allat Kukkunersiuisussamik toqqaaneq Taasariaqartut allat, aaliangersaavigineqarsinnaanngitsut.

Ataatsimeersuarneq naammassillugu naliliineq, naammassineq.

Immikkut ittumik ataatsimeersuartoqassatillugu malittarisassat:

§.8 Immikkut ittumik ataatsimeersuartoqarsinnaavoq tamanna siulersuisut amerlanerussuteqartut pisariaqartippassuk, imaluunniit Immikkoortortaqarfiit ikinnerpaamik pingajorarterutaasa piumasarippassuk.

Imm. 2 Immikkut ittumik ataatsimeersuartoqarnissaa aaliangiunneqarpat tamanna pissaaq ullut 60-sit qaangiutsinnagit ataatsimeersuarnermi malittarisassat naapertorlugit.

Imm. 3 Immikkut ittumik ataatsimeersuartoqassatillugu oqaluuserisassatut siunnersuutit siulersuisunut ullunik 40-nik sioqqutsisumik nasiunneqareersimassapput, siulersuisuniillu ataatsimeersuarnermi peqataasussanut ullunik 30-nik sioqqutsisumik nassiunneqareersimassallutik.

Malittarisassat allanngortinneqarnerini malittarisassat

§.9 Malittarisassat taamaattumik ataatsimeersuarnermi imaluunniit immikkut ittumik ataatsimeersuarnermi allanngortinneqarsinnaapput.

Imm. 2 Malittarisassanut allannguutissatut siunnersuutigineqartoq ataatsimeersuarnermi oqaluuserisassanngortinneqassaaq.

Imm. 3 Politikkikkut suliniaqatigiiffiup siulersuisuisa malittarisassanut
allannguutissatut sinnersuutigineqartoq/-tut ataatsimeersuarnissaq ullunik 30-nik sioqqullugu ataatsimeersuarnermi peqataasussanut tunniutereersimassavaat.

Imm. 4 Politikkikkut suliniaqatigiiffiup malittarisassaanik allannguisoqarsinnaavoq ataatsimeersuarnermi amerlanerussuteqartut tamanna aaliangiuppassuk.

Siulersuisoqarneq

§.10 Siulersuisut imatut qinerneqartassapput: Siulittaasoq Siulittaasup tullia siullermik Siulittaasup tulliata aappaanik Siulersuisunut ilaasortatut sisamat, taakkunanilu sinniisussamaatit sisamat.

Imm. 2 Siulersuisunut qinigassanngortissinnaapput ataatsimeersuarnermi taasisinnaallutik peqataasut, taakkualuunniit innersuussuteqarnerisigut qinigassanngortinneqartut.

Imm. 3 Siulittaasumut aammalu Siulittaasup tullia siullermut aappaanullu qinersinermi amerlanerussuteqartunik taaneqartoq atortuulersinneqartassaaq. Taakkunanilu qinersiviit atermik ataatsimik taamaallaat imaqassapput.

Imm. 4 Siulittaasumut aammalu Siulittaasup tullianut siullermut aappaanullu qinersisoqartinnagu qinigassanngortittut qineqqusaarutiminnik saqqummiisassapput.

Imm. 5 Siulersuisunut ilaasortassanik qinersinerit atortinneqassapput qinersivimmi aqqit tallimat allassimappata. Taakkunanilu amerlanerussuteqartunik taaneqartut Siulersuisunut ilaasortanngussapput.

Imm. 6 Siulersuisunut sinniisussat sisamat taasinikkut amerlanerussuteqarneq malillugu inissititserneqassapput.

Imm. 7 Siulersuisunut qiningaasoq qiningaaffik tamaat siulersuisuni inissisimassaaq, nammineq tunuarniuteqarsimanngikkuni.

Imm. 8 Politikkikkut suliniaqatigiiffiup siunertaanut aalajangersagaanullu naapertuutinngitsumik iliuuseqartoqartillugu siulersuisuni amerlanerussuteqartut pineqartoq iliuuseqarnissaanik piumaffigissallugu, tunuarniuteqarnissaanilluunniit piumaffigissallugu pisinnaatitaapput.

Imm. 9 Tunuarniuteqaqquneqartoq tunuarniuteqanngippat siulersuisut amerlanerussuteqartut pisinnaatitaapput tunuartitsisinnaanermik.

Imm. 10 Siulersuisut suleriaasissartik namminneq aaliangertassavaat.

Imm. 11 Siulersuisut suleriaasissaat malittarisassanik, kiisalu ataatsimeersuarnermi aalajangersakkanit tunngaveqassaaq.

Imm. 12 Siulersuisoqarnermi ulluinnarni aqutsisussat pingasunik inuttalerneqassapput, taakkunanilu pinngitsoorani siulittaasumit siulersorneqassapput. Taakkulu sulinerminni sinaakkutissaat siulersuisunit aaliangersarneqartassapput.

Qinikkatut sulinermi kiisalu suleqatigiisitaliani sulinermi malitassaq

§. 11 Siulersuisut pisussaapput Partii Inuit tunulequtaralugu qinikkatut sulisut isumassussallugit, sulinerannilu malinnaaffigissallugit. Kiisalu ataatsimeersuarnermi aalajangersakkatut siunniussat malillugit sulinerup ingerlanneqarnera qularnaarsimatinniassallugu.

Imm. 2 Siulersuisut pisussaapput ataatsimeersuartut suliniutissatut aalajangersagaanut minnerpaamik suleqatigiisitaliornikkut piviusunngortinniassallugit.

Aningaasaqarnikkut ingerlatsinermi:

§.12 Ilaasortaanermut akiliutit ataatsimeersuarnermi aaliangersarneqartassapput. Ilaasortaanermut akiliutit assigiinngitsuuneri pissutigalugit akilersueriaatsit assigiingitsuupput. Taamaattoq ilaasortaanermut akiliutit kingusinnerpaamik ukiup affaani siullermi, kingusinnerpaamillu 1. Juni akilerneqareersimasassaaq.

Imm. 2 Aningaasaqarnikkut inatsisit atuuttut naapertorlugit tapiissuteqartoqartarneratigut matussuserneqartassaaq. Pisariaqartitsinerlu naapertorlugu aningaasanik qinnuteqartoqartarsinnaalluni.

Imm. 3 Aningaasaqarnikkut naatsorsuutit kukkunersiuisunit naalagaaffimmit akuerisaasunit suliarineqarsimasut siulersuisut ataatsimeersuartunut saqqummiuttassavaat. Naatsorsuutillu ingerlanneqartassapput ukioq naatsorsuiffik malillugu.

Imm. 4 Politikkikkut suliniaqatigiiffiup ukiumoortumik naatsorsuutai kukkunersiuisunit naalagaaffimmit akuerisaasunit suliarineqarsimasut, siulersuisunit tamanit akisussaaffigineqarlutillu atsiorneqartassapput. Imm. 5 Aningaasanik atuinermi aningaaserivimmik aaliangersimasumik suleqateqarnikkut ingerlanneqassaaq, siulersuisut pisinnaatitaaffeqarput aningaasanik ulluinnarni aningaasanik atuisinnaneq ingerlatsinerlu kikkunnit aqunneqassanersoq aaliangersaaffigissallugu.

Partii Inuit atorunnaarsinneqassappat iliuusissat

§.13 Politikkikkut suliniaqatigiiffik Partii Inuit atorunnaarsinneqarsinnaavoq tamanna ilaasortaasut minnerpaamik xxxxxx-sa piumasariappassuk.

Imm. 2 Partii Inuit atorunnaarsinneqarpat pigisat nalillit aningaasallu pigineqartut §.2-mi siunertat naapertorlugit suliniutinut matussutissanngortinneqassapput, tamannalu ataatsimeersuartunit aaliangersarneqassaaq.

Malittarisassat atuuttussanngortinneqarneri

§.14 Malittarisassat akuersissutigineqarlutik atuuttussangortinneqarput:

Ulloq: 24. Januar 2013 Sumiiffigisaq:

Atertaq 13 -103
3905 Nuussuaq
Kalaallit Nunaat

Imm. 2 Siulersuisut atsiorneri:

Siulittaasoq Siulittaasup tullia siulleq